Julia rautatieharrastuksen apuna jo 20 vuoden ajan

Julkaistu 8.4.2025

Monelle Julian — eli Junaliikenteen havaintojärjestelmän — käyttäjälle palvelu tarkoittaa nykyään avoimena datana julkaistavien junaliikenteen ja infratietojen katselua sekä hyödyntämistä. Avoimen datan jakeluun liittyvä aikakausi kattaa kuitenkin vain puolet siitä ajasta, jolloin Julia on ollut olemassa. Tämä artikkeli kertoo Julian historiasta, avoimesta datasta yleisesti ja palvelun tulevaisuuden näkymistä.

Julia on ollut aina ensisijaisesti rautatieharrastukseen tarkoitettu apuväline. Sen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut mahdollistaa junabongauksien kirjaaminen järjestelmään muiden harrastajien nähtäville. Tämä käyttötarkoitus on edelleen mukana, vaikka suurin osa toiminnallisuuksista liittyykin nykyään avoimesta datasta saataviin junaliikenteen reaaliaikaisten tietojen esittämiseen, jotka osaltaan helpottavat junabongausta - mutta miksei yhtälailla myös esimerkiksi junamatkustamista. Palvelulla on nykyisin kuukausittain noin 28 000 käyttäjää ja kaksi miljoonaa sivulatausta.

Alusta alkaen järjestelmän kehittäminen ja ylläpito on ollut yksittäisen henkilön vapaa-ajan harrastus. Julia ei siis ole esimerkiksi Väyläviraston tai Fintrafficin tarjoama palvelu, vaikka tällaisiakin harhaluuloja on toisinaan esiintynyt.

Alkuperäinen Julia - vuosi 2005

Ajatus Juliasta

Kaksikymmentä vuotta sitten maailma oli vielä sangen erilainen. Jokaisella ei ollut taskussaan älykännykkää ja nettiyhteyttä, vaan erilaiset foorumit olivat keskeisiä paikkoja vaihtaa tietoa. Reaaliaikaista tietoa vaihdettiin tekstiviestein tai IRC-kanavilla. Tavaraliikenteen aikataulut olivat enemmän tai vähemmän hankalia saada tai korkeintaan oli tiedossa minä viikonpäivinä säännölliset junat saattaisivat kulkea ja oli tuurista kiinni, kulkiko juna aikataulussaan tai kulkiko se lainkaan.

Eräs keskeinen innoittaja Julian kehittämiseen olikin ajatus siitä, että mitä jos rautatieharrastajat voisivatkin kirjata junabongauksensa helposti kaikkien nähtäville ja muut voisivat saada myös ilmoituksia niistä heti bongauskirjauksien jälkeen.

Vuonna 2005 eräs harvinaisuus oli Turusta Karjaan kautta Kouvolaan kulkenut tavarajuna 3528. Tätä junaa bongattiin usein ensin rantaradalla parissakin paikassa ja sen jälkeen Nummelassa - siitä huolimatta, että juna kulki myöhään illalla tai yöllä paikasta riippuen. Liikkeistä ja kokoonpanosta raportoitiin irkkiin. Kuitenkin junan kulkiessa 8.4.2005 kohti Kouvolaa, kirjasin siitä Nummelassa kello 23:58 Julian ihka ensimmäisen havainnon. Pimeässä olen nähnyt, että junassa oli 3 Dv12-veturia sekä Searail-vaunuja ja kontteja.

Koska tähän aikaan junien kulusta ei ollut saatavilla mitään virallista tietoa, on osa havainnoista ollut ihan puhtaasti myös kuulohavaintoja, jotka ovat dokumentoineet junien liikkeitä ja auttaneet osaltaan hahmottamaan kulkuaikoja.

Julian nimeksi oli alun perin tulossa Juha, joka vastaisi paremmin Junaliikenteen havaintojärjestelmän lyhennettä, mutta erään henkilön ehdotuksesta nimi vaihtui vielä hetkeä ennen julkaisua Juliaksi. Eiväthän liikennepaikkojen lyhenteetkään aina noudata tiettyä logiikkaa, joten voi tuon a-kirjaimen poimia toisen sanan toisestakin kirjaimesta. Palvelun logo on ollut alusta saakka sininen kahden toisiinsa viivalla yhdistetyn palluran kuvio. Logo kuvaa kahta toisiinsa kytkettyä liikennepaikkaa.

Alkuperäinen tekninen toteutus

Julian alkuperäinen käyttäjille näkynyt toteutus perustui Microsoft Visual Basicin versiolla 5 tehtyyn Windows-työpöytäsovellukseen. Sen näkymä oli hyvin samankaltainen kuin miltä Julian havaintosivu näyttää edelleen.

Havaintoja pystyi katsomaan rataosakohtaisesti sekä hakemaan niitä myös erilaisilla ehdoilla menneisyydestä. Tällöin junahavaintojen lisäksi oli myös ilmoitustoiminto, johon saattoi kirjoittaa tekstimuotoisia ilmoituksia mistä hyvänsä rataosaan liittyvistä asioista. Mikäli käyttäjä oli aktivoinut ilmoitukset, valitun rataosan uusista havainnoista tuli käyttäjän valinnan mukaan joko kupla tehtäväpalkista tai havainnon kaikki tiedot avautuivat automaattisesti ruudulle.

Käyttöliittymän taustalla oli PHP:llä tehty palvelintoteutus. Tuohon aikaan Mikrobitti-lehti tarjosi tilaajilleen kotisivutilan, jossa pystyi myös ajamaan PHP-koodia. Käyttöliittymä kutsui PHP-koodia sopivilla parametreilla tiedonsiirtoa varten. Mikrobitin tarjoama ympäristö oli kuitenkin siten rajallinen, ettei se tarjonnut esimerkiksi tietokantaa lainkaan. Tämän vuoksi esimerkiksi kunkin rataosan havainnot oli tallennettu riveittäin omaan tekstitiedostoon sekä rataosien tilannekooste yhteen tiedostoon. Käyttöliittymän tekemät kutsut saivat PHP-koodin lukemaan näitä tekstitiedostoja ja poimimaan niistä pyydetyt tiedot. Vastaavasti uuden havainnon tallentaminen tarkoitti aina uuden tekstirivin lisäämistä kyseisen rataosan havaintotiedoston loppuun.

Windows-sovelluksen lisäksi tarjolle tuli myöhemmin web-käyttöliittymän ensimmäinen versio, jonka kautta pystyi käyttämään palvelua pelkästään selaimella. Tämän tarjosi se sama PHP-toteutus, joka pyöritti Windows-sovelluksen tietoja. Tämä web-käyttöliittymä ei siis kuitenkaan ole se sama, joka on nykyään käytössä, vaan sen aiempi versio, jossa ei ollut mitään muuta kuin havaintoihin liittyvä toiminnallisuus.

Ennen älypuhelimien ja niissä olevien nettiselainten yleistymistä kännyköissä oli mahdollisuus käyttää WAP-palveluita. Ne olivat tietynlaisia hyvin yksinkertaistettuja näkymiä, jotka esittivät tekstiä kännykän pienellä mustavalkoisella näytöllä. WAP-palvelut eivät olleet isossa mittakaavassa koskaan erityisen laajassa käytössä, mutta Juliastakin oli tuolloin tarjolla WAP-palvelu, jonka kautta havaintoja pystyi tarpeen mukaan radan varressa selaamaan, mutta ei kuitenkaan lisäämään. Palvelu jäi tarpeettomaksi, kun matkapuhelinverkoissa siirryttiin 3G-aikaan ja kännyköihin alkoi tulla mahdollisuus tätä kautta parempaan datansiirtoon ihan oikealla selaimella. Oletettavasti Julian WAP-toiminnallisuuttakaan ei kovin moni hyödyntänyt, sillä operaattorit laskuttivat WAP-tiedonsiirrostakin vielä aina erikseen.

Uusi Julia - vuosi 2015

Hyvästit vanhalle järjestelmälle

Vanha järjestelmä niin Windows-sovelluksen kuin web-käyttöliittymän osalta alkoi tulla vuonna 2014 elinkaarensa päähän. Mikrobitti oli tehnyt palvelinympäristöönsä muutoksia, jotka rikkoivat Julian PHP-koodista merkittäviä kokonaisuuksia, eikä niiden korjaaminen ollut kovin yksinkertaista. Tämän lisäksi kymmenessä vuodessa sosiaalisen median palvelut ja muut tavat kommunikoida reaaliajassa olivat kehittyneet huimasti. Julian käyttö oli vajaan kymmenen vuoden aikana keskittynyt hyvin pienen aktiiviharrastajien joukkoon. Muutin keväällä 2012 pois radan varresta, joten palvelun käyttö jäi itseltänikin sen jälkeen varsin vähäiseksi. Samoin muidenkin käyttäjien osalta käyttö alkoi hiipua.

Käytännössä oli siis tehtävä ratkaisuja, mikä Julian kohtaloksi tulisi. Olin jo hyvin pitkällä aikeissa lakkauttaa palvelun kokonaan, kunnes alkoi kuulua huhuja ja tietoja, että osana tavoitteita julkaista kaikki valtionhallinnon tieto avoimena datana, myös Liikennevirastossa oltiin tekemässä kehitystyötä aikataulutietojen julkaisemiseksi. Olin kysellyt jo aiemmin Liikennevirastosta, olisiko aikataulutietoja mahdollista saada, mutta silloin siihen ei ollut vielä teknistä valmiutta, joka syntyi vasta Liikenneviraston Digitraffic-projektin myötä, kun avoimen datan jakamiselle syntyi palvelu.

Avoin data uuden version innostajana

Huhut ja tiedot Liikenneviraston avoimesta datasta vahvistuivat, mikä johti ratkaisuun, että palvelun lakkauttamisen sijaan rakensin Julian alusta alkaen täysin uudelleen nykyiseen muotoonsa loppuvuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana havaintotoiminnallisuuksien osalta. Uusi versio jäi vielä kuitenkin odottamaan avoimen datan julkaisua, jotta siihen liittyvät ominaisuudet oli mahdollista saada heti alkuvaiheessa uuteen versioon mukaan.

Odotettu uutinen avoimen data julkaisusta tapahtui 23.3.2015. Muistan vieläkin sen tunteen, kun yhtäkkiä kutsumalla avoimen datan rajapintoja selaimeen avautui koneluettavassa muodossa tiedot kaikista aikatauluista ja reaaliaikaiset tiedot niiden kulusta. Tähän saakka tiedot olivat olleet vain operaattoreiden ja liikenteenohjauksen käytössä. Nyt tiedot olivat kenen hyvänsä käytettävissä ja niiden päälle olisi mahdollista rakentaa mitä hyvänsä palveluita. Vaunut.org-sivusto julkaisi ensimmäisen loppukäyttäjille tarkoitetun näkymän avoimeen dataan vielä saman päivän iltana.

Tästä käynnistyi Julian osalta viimeinen kahden ja puolen viikon loppurutistus, jotta avoimen datan tiedot tulivat uuteen palveluun esiin ennen sen julkaisua 8.4.2015 - eli tasan kymmenen vuotta ensimmäisen Julia-havainnon jälkeen. Tämä ajankohta ei ollut sattuma, vaan sopiva päivämäärä ja deadline julkaisua varten.

Julian kokonaan uudistettu ilme ja kokonaisuus tuli käyttöön siis 8.4.2015 korvaten vanhan web-käyttöliittymän ja Windows-sovelluksen kokonaan. Uusi selainkäyttöinen palvelu oli suunniteltu toimimaan myös mobiililaitteilla hyvin. Ensimmäinen versio sisälsi bongaustoimintojen lisäksi junien aikataulutietojen katselun halutulta asemalta tai halutusta junasta haluttuna päivänä sekä yleisnäkymän kulussa olevista junista ja kunkin kulussa olevan junan reaaliajassa päivittyvät tiedot. Tuolloin itsestään päivittyvät näkymät eivät olleet vielä mitenkään erityisen yleisiä, ja nämä oli siksi merkitty (ja ovat edelleen) erillisellä salamankuvalla osoittamaan, ettei sivua käyttäjän tarvitse turhaan ladata sivua uudelleen tietojen päivittämistä varten. Tarjolla oli myös graafinen aikataulu, joka esitti menneiden päivien osalta toteutunutta liikennettä ja kuluvan sekä tulevien päivien osalta suunniteltua liikennettä.

Ensimmäinen versio oli toiminnallisuuksiltaan vielä hyvin kevyt, sillä kahdessa ja puolessa viikossa ei ehtinyt ihan hirveän paljoa tehdä avointa dataa hyödyntävien toimintojen osalta. Koodaus jatkui kesän aikana ja elokuussa 2015 julkaisin ensimmäisen varsinaisen versiopäivityksen, joka toi mukanaan mm. junien kokoonpanotiedot, tiedot operaattoreista ja myöhästymissyistä, aikataulujen tarkennetun haun ja liikennepaikkakohtaisen live-näkymän. Lisäksi mielenkiintoisen junien luettelo tuli saataville. Ehkä kaikista tärkeimpänä lisäyksenä saataville tuli kuitenkin reaaliajassa päivittyvä graafinen aikataulu, joka piirsi junien toteumaviivaa suunnitellun tilanteen päälle sitä mukaa, kun junille tuli toteumatietoja.

Merkittävä muutos rautatiemaailmassa tapahtui vuosien 2015 ja 2016 taitteessa, kun Fenniarail aloitteli toimintaansa. Tämä toi myös uudenlaisia ajatuksia ja ideoita, miten näidenkin junien bongaus onnistuisi helpommin. Juliassa oli jo mielenkiintoisen junien luettelo, mutta sen ja junien kulkutietojen seuraaminen edellytti jatkuvaa valppautta. Ongelman ratkaisemiseksi käyttäjille tuli mahdollisuus lisätä hälytysehtoja, joiden avulla sähköpostiin sekä Telegramiin oli mahdollista saada viestejä uusista käyttäjää kiinnostavista aikatauluista sekä Telegramiin myös hälytyksiä junien liikkeistä. Niinpä esimerkiksi junaa odottaessa saattoi asettaa hälytysehdon, että kännykkään tulee Telegram-pikaviesti, kun juna lähtee vaikkapa edelliseltä asemalta.

Avoimen datan kehittäminen jatkui Liikennevirastossa. Keskustelupalstalla oli helppo esittää ideoita ja hyvin monet niistä päätyivät myös toteutukseen. Samoin myös lähdejärjestelmiin tuli lisää tietoa saataville, mikä mahdollisti seuraavan merkittävän kehitysaskeleen loppuvuodesta 2017, kun joulukuun puolivälin paikkeilla kauan kaivatut junien GPS-sijainnit tulivat avoimena datana jakoon. Juliassa oli jo kartta ratainfran esittämistä varten, mutta nyt sen päälle pystyi vielä piirtämään junien sijaintitiedot reaaliajassa.

Vuoden 2017 jälkeen melkeinpä kaikki lähdejärjestelmissä ollut avoimeksi dataksi kelpaava aineisto oli jo avattu. Vuonna 2019 julkaistiin vielä kauko-ohjauksien lähettämät tiedot tehdyistä kulkuteistä ja vuonna 2020 liikenteen rajoite -ilmoitukset. Viimeisin iso julkaisu tapahtui syyskuussa 2023, jolloin syyskuussa matkustajainformaation tiedot tulivat tarjolle avoimeen dataan. Näiden integroiminen paremmin osaksi Juliaa on harmillisesti jäänyt vähän kesken. Ratainfraan on tullut myös uutta tietoa tarjolle sitä mukaa, kun uusia tietolajeja on lisätty lähdejärjestelmiin.

Julia on toiminut tietynlaisena näyteikkunana avoimeen dataan, sillä lähes kaikki avoin data, jota rautateistä on Suomessa tarjolla, löytyy Juliasta tavalla tai toisella. Olen myös pyrkinyt lisäämään tiedot Juliaan aina mahdollisimman pian niiden julkaisun jälkeen. Tässä kohden haluan kiittää suuresti Tomi Lapinlampea, joka veti Liikennevirastossa avoimen datan Digitraffic-projektia ennen sen siirtymistä Fintrafficin vastuulle vuonna 2019. Ilman Tomin panosta lopputulos olisi voinut olla hyvinkin toisenlainen. Tomi myös vastasi projektin resursoinnista eli käytännössä siitä, että projektilla oli rahaa ja täten kehittäjien toiveita ja ideoita oli mahdollista toteuttaa varsin paljon ja lisäksi yleensä huomattavan nopeasti.

Toisaalta Liikennevirasto sai avoimen datan julkaisun jälkeen palkkiona paljon havaintoja omituisuuksista ym., joiden avulla lähdejärjestelmien tietoja pystyttiin parantamaan myös operatiivisessa käytössä. Tämä oli myös yksi peruste, miksi virastojen tietoaineistoja alun perin haluttiin avata, että niiden laatua voidaan parantaa, kun tietojen laajentunut käyttö tuo puutteita esiin. Jotkin Julian tiedon esittämistavat tai innovaatiot ovat myös vuosien saatossa päätyneet esimerkiksi liikenteenohjauksen käyttämiin järjestelmiin, joten myös tätä kautta Julia on osaltaan vaikuttanut rautatiemaailmaan.

Avoimesta datasta yleisesti

Yllä on puhuttu jo avoimesta datasta ja Digitrafficista, mutta mitä ne sitten varsinaisesti tarkoittavat? Monelle Julia ja avoin data ovat synonyymeja, mutta tässä on merkittävä väärinkäsitys. Julia on vain yksi sovellus, joka hyödyntää avointa dataa. Rautateiden avoin data esimerkiksi aikataulutietojen osalta julkaistaan Digitraffic-palvelussa. Alun perin se oli Liikenneviraston palvelu, mutta virastouudistuksessa vuonna 2019 Digitraffic siirtyi Fintrafficille.

Digitraffic-palvelu tarjoaa tietoa avoimena datana koneluettavassa muodossa. Esimerkiksi 6.4.2025 kulkeneen InterCity-junan 1 kulkutiedot löytyvät osoitteesta https://rata.digitraffic.fi/api/v1/trains/2025-04-06/1. Osoitteesta palautuu tiedot tietokoneen ymmärtämässä muodossa, vaikka ei sisällön lukeminen ihmisellekään ylivoimaisen vaikeata ole. Tämä on nyt konkreettisesti sitä avointa dataa, jota mikä hyvänsä sovellus voi ladata ja esittää sitä käyttöliittymässään haluamallaan tavalla.

Tietojen julkaiseminen tällaisessa raakamuodossa on tehokasta ja yksinkertaista, koska tiedot voidaan julkaista suhteellisen suoraviivaisesti lähes sellaisenaan lähdejärjestelmistä, eikä tiedon julkaisijan tarvitse pohtia lainkaan, millaisia toiminnallisuuksia joku kehittäjä haluaa sen päälle käyttöliittymän muodossa rakentaa. Tarjolla on siis raakaa dataa, ei palveluita, joiden kehittäminen on jätetty muiden vastuulle.

Entä miten junan kulkutiedot sitten muodostuvat ja päätyvät jaettaviksi Digitrafficiin? Alla on kuva, jossa on esitetty tähän liittyviä vaiheita ja vastuutahoja, ja sen jälkeen tarkempi selostus aiheesta.

Prosessi alkaa siitä, että rautatieliikenteen harjoittaja on hakenut junalleen kapasiteettia. Myönnetty kapasiteetti tulee Digitraffic-palveluun tarjolle ja sitä kautta osaksi aikataulutietoja, jotka Julia käy lataamassa Digitrafficista.

Kun juna lähtee liikkeelle, Väyläviraston asetinlaitteisiin kytketyt joko raidevirtapiireillä tai akselinlaskijoilla toteutetut raideosuudet tunnistavat, että juna varaa ja vapauttaa raideosuuksia liikkuessaan eteenpäin. Väyläviraston asetinlaite lähettää tiedot raideosuuksien tilamuutoksista Fintrafficin kauko-ohjausjärjestelmiin, joilla junaliikennettä ohjataan ohjauskeskuksissa.

Asetinlaite ei tiedä, mikä juna milläkin raideosuudella on, vaan Fintrafficin kauko-ohjausjärjestelmä pitää kirjaa junanumeroista. Kun asetinlaite ilmoittaa raideosuuden tilamuutoksesta, kauko-ohjausjärjestelmä osaa siirtää junan numeroa raideosuudelta toiselle junan mukana. Kauko-ohjausjärjestelmä tuottaa kulkutietoviestin (myös nämä jaetaan avoimena datana), minkä numeroinen juna on joko varannut tai vapauttanut minkäkin raideosuuden.

Seuraavassa vaiheessa Fintrafficin liikenteenhallinnan tietojärjestelmät vastaanottavat näitä kulkutietoviestejä. Liikenteenhallinnan tietojärjestelmissä on iso kokoelma sääntöjä (jotka ovat myös avointa dataa), mitä tiettyjen raideosuuksien varautuminen tai vapautuminen tarkoittaa. Käytännössä, kun aseman kohdalla oleva raideosuus varautuu, sääntö tuottaa tästä toteumatiedon, että juna on saapunut asemalle. Vastaavasti kun raideosuus vapautuu, kirjautuu tieto, että juna on lähtenyt asemalta. Jos raideosuus vapautuu riittävän nopeasti sen varautumisen jälkeen, tulkitaan tilanne junan läpiajoksi. Koska juna ei pysähdy samalla hetkellä, kun raideosuus varautuu, eikä myöskään lähde liikkeelle juuri sillä hetkellä, kun osuus vapautuu, lisätään varautumisviestiin ja vähennetään vapautumisviestistä vielä sekunteina raideosuuskohtainen korjausarvo, joka ottaa junan pysähtymisen ja liikkeellelähdön jollakin tavalla huomioon. Koska korjausarvo on vain raideosuuskohtainen, ei se kykene ottamaan täydellisesti huomioon nopean matkustajajunan ja hitaan tavarajunan eroa, jolloin toteumaksi kirjautunut aika onkin vain arvio, joka on ehkä puolen minuutin tarkkuudella oikea. Tämän vuoksi Juliassa ei esitetäkään toteumatietoja sekunnin tarkkuudella, vaikka avoimessa datassa sekunnitkin ovat tarjolla.

Kun junan toteumatieto kirjautuu liikenteenhallintajärjestelmään, päästään vihdoin vaiheeseen, jossa avoin data astuu mukaan kuvioon. Toteumakirjaus siirretään Fintrafficin Digitraffic-palveluun, jonka rajapinnan kautta se tulee tarjolle osaksi junan aikataulua. Tämän jälkeen äskeisen kokonaisprosessin seurauksena syntynyt tieto on kenen hyvänsä ladattavissa Digitraffic-palvelun rajapinnasta. Julia käy lataamassa näitä aikataulutietoja n. 5–10 sekunnin välein itselleen. Tiedot kulkutietoviesteistä siirtyvät Digitraffic-palvelusta eräänlaisen "avoimen putken" kautta (Websocket) Julian palvelimelle, jolloin nämä tiedot saadaan lähes reaaliajassa.

Mikäli jollakin Julian käyttäjällä on auki sellaisen junan aikataulusivu tai graafinen aikataulu, jota juuri päivittynyt tieto koskee, Julian palvelin tietää, että käyttäjä on kiinnostunut päivittyneestä tiedosta. Tällöin Julian palvelin lähettää tiedon käyttäjän selaimeen, joka päivittää näkymässä olevat tiedot automaattisesti. Raideosuuden varautumisesta kuluu siis ehkä noin sekunti, että koko yllä mainittu prosessi on tapahtunut ja asetinlaitteen lähettämä tieto on päätynyt kauko-ohjausjärjestelmän ja liikenteenhallinnan järjestelmien kautta Digitrafficiin, sieltä edelleen Julian palvelimelle ja Julian käyttäjälle. Toteumakirjaus tulee Juliassa esiin hieman viiveellä johtuen yllä mainitusta aikataulutietojen päivitysviiveestä.

Saman datan pohjalta kuka hyvänsä kehittäjä voi kehittää täysin toisenlaisen palvelun ja käyttää tietoja siellä haluamallaan tavalla. Julia esittää Digitrafficin tietoja siten kuin minä olen ne halunnut tässä palvelussa esittää, ja avoin data tarjoaa vain raakatiedot palvelun käyttöön.

Julia julkisuudessa

Kaikista suurin tilaisuus, jossa olen käynyt Juliaa esittelemässä, oli Turun Logomossa alkuvuodesta 2016 pidetty silloisen Liikenneviraston järjestämä RATA 2016 -tapahtuma. Tilaisuudessa oli isoimmassa salissa avointa dataa ja sen kehittämistä koskeva esitys, jonka osana esittelin Juliaa erittäin runsaslukuiselle yleisölle. Hauskana anekdoottina voisin mainita, että kun oli tilaisuudessa puhumassa rautatieharrastajana ja tuolloin vielä Aalto-yliopiston jatko-opiskelijana, sain esityksen jälkeen session puheenjohtajalta pienen lahjan. Tällöin meistä kumpikaan ei vielä tiennyt, että vajaan vuoden kuluttua olisin töissä Liikennevirastossa ja hänestä tulisi esihenkilöni.

Työyhteyksissä minulla on ollut mahdollisuus esitellä Juliaa muutaman kerran ulkomaisille kollegoille, jotka ovat innostuneina katsoneet, mitä kaikkea järjestelmästä löytyy ja mitä kaikkea Suomesta on avoimesti saatavilla. Yksi näistä tilaisuuksista tapahtui loppuvuodesta 2017. Tällöin Sveitsin rautateiltä oli delegaatio käymässä Liikenne- ja viestintäministeriössä ja sieltä oli pyydetty esitys Liikenneviraston avoimesta datasta. Tämä oli myös erinomainen tilaisuus päästä teoriaosuuden jälkeen demoamaan, mitä avoimen datan avulla voi saada ihan konkreettisesti aikaan. Demoa seurattiin huomattavan tarkasti ja innostuneesti.

Mainintoja harrastusaiheisissa uutisissa

Silloin tällöin julkaistaan rautatieharrastukseen liittyviä uutisia tai nettijuttuja. Näissä esimerkiksi junabongareista kertovissa jutuissa tulee ilahduttavasti esiin se, että Julia on avannut rautatieharrastukseen paljon sellaisia mahdollisuuksia, joista ennen avoimen datan julkaisua ei moni ehkä osannut edes haaveilla. Yksi keskeisimmistä Julian tavoitteista onkin ollut helpottaa junien bongausta, kuvaamista ja päästä näkemään sellaisia junia, jotka olisivat saattaneet jäädä muuten kokonaan huomaamatta.

Alla kaksi esimerkkiä netistä löytyvistä jutuista.

YLE: Yli 2000 nähdyn veturin jälkeen junabongarit tietävät, mitä Suomen rautateillä liikkuu - mutta eivätkö kaikki junat ole samannäköisiä? (5.7.2020)
Maaseudun tulevaisuus: Junabongari on aina askeleen edellä junia - harrastusvälineestä voi olla hyötyä myös junamatkustajalle (19.8.2022)

Julia telkkarissa

Kenties yllättävin paikka, jossa Julia on ollut esillä, on Yleisradion vuonna 2024 esittämä sarja Sekunnit. Kuusiosaisessa sarjassa ratkaistaan rautatieonnettomuuteen johtaneita syitä. Kuvitteellisen liikenteenohjauskeskuksen näytöillä vilahtaa useammassakin jaksossa Julian eri näkymät. Juliaa ei ole erikseen mitenkään mainittu, mutta näkymistä ja tyyleistä sen toki helposti tunnistaa.

Alla olevassa esimerkissä katsellaan intensiivisesti Ilmalan ratapihaa Julian kartalta niin kartta- kuin kaaviomuodossa. Tämän lisäksi vasemmalla puolella olevassa tummataustaisessa näytössä on Julian live-tilan yleistilannenäkymä.

Palkinnot ym.

Julia oli ehdolla Open Knowledge Finland ry:n järjestämässä Open Finland Challenge 2015 -kilpailussa. Tässä kilpailussa Julia sai kilpailun kunniamaininnan.

Liikenneviraston järjestämässä RATA 2018 -tapahtumassa Julia voitti Rautatietekniikka-lehden myöntämän Vuoden rautatieteko -palkinnon. Tämän palkinnon saaminen oli erityinen kunnia ja samalla myös yksi osoitus siitä, että Juliasta oli tullut rautatieharrastuksen ulkopuolellakin tärkeä työkalu monenlaisessa ammattikäytössä.

Julian tulevaisuus

Julian nykyisen version tekniikka on edelleen pitkälle samankaltainen kuin kymmenen vuotta sitten. Webbiteknologiat kehittyvät nykypäivänä hyvin nopeasti ja jatkuvasti tulee tarjolle uusia kirjastoja ja muita työkaluja palveluiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Niinpä käytössä oleva teknologia alkaakin olla jo auttamattomasti vanhentunutta. Tämä on myös hankaloittanut uusien ominaisuuksien tekemistä, koska niiden tekeminen uudenaikaisemmilla menetelmillä olisi huomattavasti nopeampaa ja helpompaa.

Alun perin ajattelin vuosi pari sitten, että juuri nyt 20-vuotisjuhlan kunniaksi olisi ollut hienoa julkaista Juliasta järjestyksessään kolmas ja kokonaan uudistettu sekä 2020-luvulle tuotu modernisoitu versio. Valitettavasti sen tekemiseen ei ole kuitenkaan löytynyt motivaatiota, sillä äkisti muuttunut maailmanpoliittinen tilanne on tuonut tummia pilviä avoimen datan tietojen ylle. Erinäisistä lähteistä on kuulunut jo jonkin aikaa, että avoimesti jaettavia tietoja rautatiemaailmasta pitäisi karsia. Vaikka tiedoilla on lukemattomia hyödyllisiä käyttötarkoituksia, toki niitä voi käyttää myös suomalaista yhteiskuntaa vastaan haitallisesti. Uuden version toteuttaminen vie paljon vapaa-aikaa, eikä siihen viitsi ryhtyä, jos työ saattaa jäädä turhaksi.

Väylävirastossa tehdään tälläkin hetkellä arviointia esimerkiksi ratainfraan liittyvien tietojen julkisuudesta. Mikäli tähän liittyvät pahimmat uhkakuvat toteutuvat, tulee suurin osa Julian kartoista ja mahdollisesti muustakin sisällöstä katoamaan, jos tieto muuttuu jatkossa salaiseksi. Julian keskeinen tavoite on ollut tarjota tietoa avoimesti kaikille, eikä tiedon rajaaminen Julian sisällä ole millään tapaa mielekästä. Yksittäisen rautatieharrastajan tehtävä ei ole myöskään päättää, kuka palvelussa saisi nähdä mitäkin tietoa ja millä perusteella. Näiden linjauksien pitää tulla viranomaiselta, joka päättää, mitä tietoa voidaan julkisesti ja avoimesti jakaa ja mitä ei. Julia voi sisältää jatkossakin vain julkista tietoa.

Ajatuksia ja ideoita on kuitenkin edelleen paljon muhimassa, miltä uusi Julia voisi näyttää ja mitä uutta se voisi tarjota nykyisistäkin tiedoista, koska uutta tietoa ei enää juuri ole avattavaksi lähdejärjestelmistä Digitrafficiin. Mikäli avoimen datan tulevaisuuteen saadaan jonkinlaista varmuutta sen säilymisestä ja siitä, missä laajuudessa sitä on jatkossakin tarjolla, koodailupuuhaa riittää sitten taas pidemmäksi aikaa uuden version kehittämiseksi. Toivottavasti voin kertoa tästä lähitulevaisuudessa lisää! Sen voin kuitenkin luvata, että vaikka kaikista epätodennäköisin skenaario tapahtuisi ja kaikki avoimen datan tiedot poistuisivat saatavilta, palvelun alkuperäinen tarkoitus havaintojen kirjaamiseen ja katseluun säilyy jatkossakin.

Kiitos kaikille Julian käyttäjille! Ehdottomasti paras motivaatio palvelun kehittämiseen ja ylläpitoon on ollut nähdä, miten paljon siitä on ollut hyötyä rautatiemaailman melkein jokaisessa nurkassa jollain tavalla, ja saada kuulla, miten se on hyödyttänyt eri käyttäjiä. En olisi 20 vuotta sitten uskonut, millainen matka tästä harrastusprojektista alkoi!

Teksti ja piirros:
Teemu Sirkiä, palvelun kehittäjä ja ylläpitäjä

Kirjoittaja työskentee nykyään Fintraffic Raide Oy:llä vastuullaan kapasiteetinhallinnan tietojärjestelmät, jotka myös tuottavat esimerkiksi aikataulutiedot Digitraffic-palveluun. Julia on kuitenkin kirjoittajan henkilökohtainen harrastusprojekti.